VIA MY ANDROID

Kuuluu hyvää! Uusi rakkaus S4 saapui pari viikoa sitten, joten miut voi taas tavoittaa sitäkin kautta. Aika menee tosi nopeasti ihan tän perus arjen parissa, ja joka päivä ootan vähemmän Suomeen paluuta. Koulussa oon vaihtanu tämän jakson aikana kaveriporukkaa ihan totaalisesti, mutta vihdoin alkaa tuntua siltä että kuulun noitten ihmisten keskelle. Muuten päivät menee koulussa, iltäpäivät salilla, treeneissä tai ihan vaan kotona läksyjen parissa, viikonloput pääosin perheen parissa milloin mitäkin tehden. Tällä viikolla meidän koulu on heittänyt ihmisiä ties mille puolelle maata ja maailmaa, sillä miun hostsisko Jacqui lähti sunnuntaina Brisbaneen speech and debating:in nationals-kisoihin. Myös year 10 ja 9 japanin opiskelijoista porukka lähti Japaniin kahdeksi viikoksi lauantaina, sekä toinen year 11 outdoor ed ryhmä lähti maastoyöräilemään. Kaikkea jännittävää on suunniteltu miunkin loppuajalle, mm. reissu Jurieniin, roadtrip Albanysta pikkuhiljaa Perthiin Margaret Riverin kautta tän kevätloman ekalla viikolla, Katanning ja Esperance ehkäpä tokalla viikolla ja Melbourne-Sydney matka joulun jälkeen.

Mutta noita ennen miun pitää vielä kestää urheasti nää termin vikat päivät ja vaan toivoo että läpäsen kaikki nuo assignmentit, jotka miuta tuolla oottaa.

Kysymyksiä saa vielä heittää, jonne pääsee tästä!

1.// Nakon kanssa lauantaina op-shopping. Mentiin ekana punasen ristin kirppikselle, mistä kumpikin valitsi reilun pinon vaatteita sovitukseen. Vierekkäisissä kopeissa kun oltiin, Nako pyys miuta kattomaan sen hametta seinän toiselle puolelle. Kun avasin verhon, revettiin kummatkin nauramaan, sillä kummallakin oli päällä juuri raitapaita ja jonkinlaista farkkua. Op-shop sisters! Ja sain muuten tuhlattua sen 20 dollaria, jolla sain mekon, laukun ja neljä paitaa, haha. 2-4.// Viikko sitten lauantaina kierreltiin vähän keskustaa Nakon kanssa. Samaisena päivänä pelattiin kanssa Laserscapea ja katsottiin The Conjuring Nachon luona!

1.// Selvästikkään en oo vielä oppinu kravattien jaloa taitoa. Hockey presentatioihin menossa viikko sitten sunnuntaina. 2.// Town Hall, Albany. 3.// Tää on vaikka kuinka vanha, mutta aina saa miut hymyilemään! Tää on siis yks kahvila Perthissä, missä selvästi arvostetaan suomen kieltä. 4.// Sunnuntaina kun palattiin kotiin hostäidin kanssa, meitä oli vastassa tollanen bobtail/bluetongue meidän roskiksessa. Meidän perheystävät Griffitsit oli ton löytäny, ja päätti sitten yllättää miut. Hiton pelottava, mut aika siistii pidellä ekaa kertaa tollasta pientä villiä pikkusta lohikäärmettä!

1-2.// Grammar Jam torstaina. Myö year 11vet hospitality (Natasha!) oltiin tarjoilemassa/tekemässä tuolla kahvia, ja nuo vet music Sophie ja Nako oli vastuussa illan musiikista. Teemana oli siis Australia, joten Troye Sivanista Men At Work:iin kuultiin mahtavia biisejä year 11 ja 12 oppilaiden esittämänä. 3.// Caitlin ja ruoka, haha. Oltiin siis eilen puolikkaan hospitalityporukan kanssa tarjoilemassa naposteltavia art exhibitonin päätösgaalassa. Koska ruokaa oli varattu 150:lle, ja paikalle ilmestyi reilu 20, saatiin periaattessa vaan istua, jutella ja syödä koko aika haha. 4.// Pingviiniselfie w/Tash

ASK ANYTHING

Miun oli tarkotus tehdä tällänen tosi cliché kysymyspostaus tän vaihtovuoden puolivälissä, mutta tietenkin missasin sen ja unohdin asian ihan täysin. Mutta nyt kuitenkin on vihdoin teidän lukijoiden tilaisuus kysyä ihan mitä vaan miun vaihtovuodesta, vaihto-oppilaana olemisesta tai ihan mistä vaan! Jos kysymyksiä/kiinnostusta tulee tarpeeksi, alan tossa reilun viikon päästä väsäämään teille vastauksia. Ja tietenkin anonyymina voi kanssa heittää kommenttia tonne kommenttiboxiin ilman kirjautumista, joten eikun kyselemään!

NANGA BUSH CAMP

From this moment, I'm quite sure post-Nanga depression exists.

Nanga. Hostit oli hehkuttanu tota viikonloppua melkeimpä koko 6 kuukautta miun täällä ollessa. Jotenki en ikinä uskonut että 75 ihmistä, neljä päivää ja iso mökki olisi noin mahtava yhdistelmä mut olin niin väärässä. Noi neljä päivää oli oikeesti kuin maailman parhaan riparin viimeiset päivät, jos tota voi johonkin verrata. En voi muuta sanoo, kuin et haluisin vaan kokea ton uudestaan ensi vuonna. Ja yleisestä rakkaudesta Nangaa kohtaan kertoo jo sekin että ihmiset täällä laskee jo viikkoja ensi vuoden Nangaan, haha.

Perjantaiaamuna kymmenen aikoihin jätettiin Cassy tänne töihin ja ite lähdettiin pohjoista kohti. Nanga on noin tunnin päässä Perthistä, joten ajomatka oli sen kolme tuntia. Tänä vuonna oltiin ensimmäisiä, mutta pian perhetutut Griffitsit saapuivat paikalle. Purettiin pikaisesti kamat ja lähdettiin hostisin ja Julien kanssa muutaman kymmenen kilometrin päähän ostamaan tuoreet ruuat viikonlopuksi. 15 kilon perunoiden, 10 litran maidon ja monien leipäpussien kanssa lähdettiin takaisin mökille, jolle olikin jo saapunut kunnon joukko ihmisiä. Miun tehtävä oli tehdä illaksi omenapiirakkaa jälkkäriksi, joten siinä viiden ihmisen avustuksella ja muutaman omenakilon jälkeen pääsin vihdoin tutustumaan ihmisiin.

Lauantaina aamupäivästä puolet porukasta pelasi Laserscapea (miut mukaan lukien), ja iltapäivällä vuorossa oli seinäkiipeilyä (ja pääosin laskeutumista) 19-metrisellä abseil-tornilla. Saatiin kanssa käyttää tuota seinäkiipeilyseinää niin monta kertaa kuin huvittaa, mutta ite olin niin väsynyt ja kipeä, että en ees jaksanu kunnolla ylös ekalla kerralla, haha.
Ilta meni roastin ja ison quizin parissa. Perinteiden mukaan lauantaisin "teinit" valvoo myöhään, joten vietettiin yö samassa huoneessa jutellen.

Seuraavana aamuna hostisi jatkoi taas Bibbulmun Track matkaansa 6.00am aikaan meidän muitten nukkuessa haha. Loppu päivä oli taas pyhitetty Laserscapelle, jossa meillä menikin se melkein neljä tuntia. Illaliseksi oli Nanga-nesea (spagetti bolognese, hah), ja siitä ilta jatkui pienillä sketseillä. Mukana oli mm. Jacquin country week puhe suklaasta, vitsejä ja yksi iso näytelmä Rindecellasta, Julien ja Hamishin (joka oli hyvin komeana pukeutunut aasipukuun) ohjaamana. Ja tietenkin miut "erityisvieraana" laitettiin tohon Rindecellan rooliin kilpailemaan hostisin kanssa komeesta prinssistä, haha. Monet meni aikaseen nukkumaan tai lähti kotiin, mutta myö harvat jäätiin pelaamaan korttia ja paistamaan vaahtokarkkeja. Aika täydellinen viimenen ilta.

Maanantain tunnelma oli kokoajan jotenkin tosi surullinen. Jokainen ties, ettei luultavasti tule näkemään suurinta osaa porukasta taas vuoteen, joten fiilikset oli kaikilla kanssa sen mukaiset. Saatiin kuitenkin mökki siistiksi kaikkien avustuksella, ja viimeisten chattien ja halien jälkeen lähdettiin kotimatkalle.

WHALE WATCHING

Pari viikkoa takaperin ennen Nangaa tehtiin tosi klassinen Albany turistijuttu, eli mentiin katselemaan valaita! Lähettiin siis sunnuntaina yhdeksän aikaan satamaan meidän turistikierrosta varten, jolloin saatiin tietää että meiän hostisi oli buukannut meidät samalle veneelle millä Peron oli töissä, haha. Meitä oli siis matkassa vaan mie, hostäiti ja Cassy. Pitemmittä puheitta kuvia!

Paluumatkalla nähtiin myös delfiinejä ihan veneen vieressä, mutta niistä otin vaan videota, ensi kertaan siis!